Pertti Väyrynen 1.9.2014

 

Nälvikästuho

 

Mennyt kesä oli taas vuosisadan hellekesä mikäli uskomme lööppitoimittajia.   Vuoden 2006 makupaloissa  on  kuvaus  hellekesästä, jolloin  Oulunseudulla merenrantaniityt ja lehdot kulottuivat keltaisiksi  elokuun puoliväliin mennessä.
Tänä vuonna ei yleistä kasvillisuuden kuivumista tapahtunut. Yllättäen avovesien, ojien  ja merenrantakosteikkojen pajut ruskettuivat heinäkuun  helteiden  aikana.
 

 

Erityisen silmiinpistävä oli kiiltopajujen (Salix phylicifolia) täydellinen lehtikato.  Kuva Kempeleen lahdelta 13.8.2014

Lehtien ruskettuminen johtui siitä, että niistä oli syöty lehtivihreällinen solukko . Lehtisuonet ja pintakalvo olivat kuivuneina "luurankoina" jäljellä. Tällainen syömistapa on tyypillistä lehtikuoriaisille.

Kalutuista pajuista löytyi vielä elokuun lopullakin runsaasti  pajunälvikkäitä (Galerucella lineola). Ne ja niiden toukat syövät erityisesti kiiltopajua, joka on yleisin pajumme.

Pajujen lehtituho näytti  keskittyvän  nimenomaan vesistöjen varsille, missä  kuivuminen ei voi sitä aiheuttaa.  Kuvassa  Oulunsalon Myllyoja 21.8.2014. Yöaikaan vedestä nouseva usva  elvyttää  nälvikkäiden toukkia  paahtavan kuumien hellepäivien välillä  ja edistää niiden selviytymistä.

Paikoitellen elokuussa löytyi myös runsaasti  pajunviherkalvajia (Phratora vitellinae).Ne syövät erityisesti  mustuvan pajun  (Salix myrsinifolia) lehtiä.

 

 

P.S. Mielenkiinnolla odotan ensi kesää.  Kiiltopajuhan on parhaiten pystynyt vastustamaan rantojen   umpeenruovikoitumista. Nyt tapahtuneella pajutuholla voi olla pitkäaikaiset  vaikutukset  rantaekosysteemin toimintaan .