Pertti Väyrynen 1.9.2014
Nälvikästuho
Mennyt kesä oli taas vuosisadan hellekesä mikäli uskomme lööppitoimittajia. Vuoden 2006 makupaloissa on kuvaus hellekesästä, jolloin Oulunseudulla merenrantaniityt ja lehdot kulottuivat keltaisiksi elokuun puoliväliin mennessä.
Tänä vuonna ei yleistä kasvillisuuden kuivumista tapahtunut. Yllättäen avovesien, ojien ja merenrantakosteikkojen pajut ruskettuivat heinäkuun helteiden aikana.
Erityisen silmiinpistävä oli kiiltopajujen (Salix phylicifolia) täydellinen lehtikato. Kuva Kempeleen lahdelta 13.8.2014
Lehtien ruskettuminen johtui siitä, että niistä oli syöty lehtivihreällinen solukko . Lehtisuonet ja pintakalvo olivat kuivuneina "luurankoina" jäljellä. Tällainen syömistapa on tyypillistä lehtikuoriaisille.
Kalutuista pajuista löytyi vielä elokuun lopullakin runsaasti pajunälvikkäitä (Galerucella lineola). Ne ja niiden toukat syövät erityisesti kiiltopajua, joka on yleisin pajumme.
Pajujen lehtituho näytti keskittyvän nimenomaan vesistöjen varsille, missä kuivuminen ei voi sitä aiheuttaa. Kuvassa Oulunsalon Myllyoja 21.8.2014. Yöaikaan vedestä nouseva usva elvyttää nälvikkäiden toukkia paahtavan kuumien hellepäivien välillä ja edistää niiden selviytymistä.
Paikoitellen elokuussa löytyi myös runsaasti pajunviherkalvajia (Phratora vitellinae).Ne syövät erityisesti mustuvan pajun (Salix myrsinifolia) lehtiä.
P.S. Mielenkiinnolla odotan ensi kesää. Kiiltopajuhan on parhaiten pystynyt vastustamaan rantojen umpeenruovikoitumista. Nyt tapahtuneella pajutuholla voi olla pitkäaikaiset vaikutukset rantaekosysteemin toimintaan .